Lapsiperheiden asemaan sekä lasten syntyvyyteen tulee kiinnittää enemmän huomiota.
On itsestään selvää, että liian alhainen syntyvyys Suomessa aiheuttaa työntekijöiden loppumisen sekä väestön hiipumiseen kokonaan. Tämä taas tarkoittaa sitä, että meiltä loppuu sitä ennen eläkkeiden maksajat. Nyt on siis korkea aika kääntää katseet kohti tulevaisuutta ja rakentaa kestävä pohja tuleville työntekijöille.
Kun nuorilta on kysytty syytä, mikseivät he halua saada lapsia. Ovat monet nuoret kertoneet syyksi, ettei se kannata! Miksi näin? Ennen vanhaan sanottiin, että lapsi tuo leivän taloon. Nykyään on siis täysin päinvastainen ajattelutapa vallalla. Suurten puolueiden ajama politiikka ei ole ollut ajan tasalla lainkaan tässä asiassa, jotta käsitykset olisivat muuttuneet.
Syntyvyys on laskenut useamman vuosikymmenen eikä taittumista ole näköpiirissä
Tällä hetkellä meillä on elossa vuonna 1944 syntyneitä saman verran kuin vuonna 2023 syntyneitä eli noin 43 320. Tästä johtopäätöksen tekemiseen ei tarvita kummoistakaan laskupäätä, kun ymmärtää, ettei näin voi todellakaan enää jatkua. Syntyvyys ja kuolleisuus laskevat; elinajat pitenevät eikä työntekijöitä ole tarpeeksi.
Faktatietoa: "Syntyneitä oli viime vuonna 12 491 vähemmän kuin kuolleita. Kuolleita viime vuonna oli 2 790 vähempi kuin edellisenä vuonna. Vaikka väkiluku Suomessa nousikin 40 588 henkilöllä, lukuun sisältyi 71 918 uusia maahanmuuttajia erinäisistä syistä ja maastamuuttajia 13 422."
Syntyvyys reiluun kasvuun
Näin ei voi jatkua. Työssäkäyviä ei ole ollut aikoihin riittävästi yhtä eläkeläistä ja työtöntä kohden. Jossain vaiheessa niska katkeaa Suomessa. Yksi ratkaisu on palauttaa nuorten ihmisten usko lasten syntyvyyden kasvuun. Nyt tarvitaan kunnon kannustimia, jotta puheisiin tulee toinen sävy. Tässä asiassa raha ei mene hukkaan. Se tulee valtiolle ajan mittaan moninkertaisesti takaisin. Lapsi tuo leivän taloon!
Tuetaan lapsiperheitä
Tämän toteuttamiseksi tarvitaan lapsiperheille myös toimivia turvaverkkoja heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi. Lapsiperheitä on tuettava koko Suomessa ja ennen kaikkea harvaan asutuilla alueilla. Samalla pidämme maaseudun asuttuna. Ennakkoon käytetyt resurssit tuottavat tulosta myöhemmin. Ennaltaehkäistään perheiden pahoinvintia ja ollaan aidosti kiinnostuneita lapsiperheiden arjesta. Mikäli emme korosta ennaltaehkäisyn merkitystä, emme myöskään voi säästää rahaa myöhemmin. Vahinkojen sattuessa kustannukset ovat jo moninkertaiset. Lyhytnäköinen ajattelu voittojen ja optioiden lunastamisista ei kehitä ketään. Ihminen ei ole valmis vastuulliseen aikuisuuteen, ellei hän ole lapsuudessa saanut kasvatuksessaan osakseen riittävästi rakkautta ja huolenpitoa. Lapseen käytetty aika ei mene hukkaan. Eletään ajassa tulevaisuuteen katsoen ja luottaen.
Toivon todella valtion ottavan tämän tärkeän asian yhdeksi ohjelmakseen Suomen takaisin palauttamisessa raiteilleen. Velan määrätietoinen takaisinmaksu on priorisoitu nyt ykköseksi, mutta siinä ohessa meidän tulee huolehtia tulevaisuuden tekijöistämme.
KD:n alue- ja kuntavaaliehdokas
Oulusta
Arvio asukasmäärästä Oulussa vuonna 2045
THL:n syntyneiden lasten rekisterin mukaan vuonna 2023 Suomessa syntyi 43 705 lasta, mikä on yli 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, joka on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso. Kokonaishedelmällisyysluku oli pienin Kymenlaaksossa (1,01), Pohjois-Karjalassa (1,14) ja Etelä-Karjalassa (1,16). Suurin syntyvyys vuonna 2023 oli Keski-Pohjanmaalla (1,7), Ahvenanmaalla (1,58) ja Pohjanmaalla (1,57).
https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/vahemman-lapsia-enemman-isovanhempia
Ennen vuotta 1944 syntyneistä on kuollut jo kolmasosa - valtaosa syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ja neurologisiin sairauksiin. Näistä syistä 40-lukulaisia oli vuonna 2014 suunnilleen yhtä paljon kuin pienimmän ryhmän eli 90-lukulaisten edustajia.
